Ihmeellist ja mahtavaa

No näi se mun päivä men perjantain, ihmetteli, ku Antin poisjäännist ei ollu menny ku hiuka reilu viikko ja mä näi pia sit sen jälkee hänen näi. Kyl se melkone ihmetykse aihe mul ol, ku en vaa kertakaikkiaa osannu missää kohti sitä ajatella. Ensiks näprää puhelime kans jottai, ilmeisest mä olen siin vaihees ettiny puhelimelt musiikkii, huamaa sen viimeistää siin kohti, ku Antti kaappasee mut halauksee, sit vast tajuu, et on nähny hänet. Samal iltapäiväl, pikkuse aikasempaa kohtaa, osus se, et autoi yht ihmist tavaroitte vahtimises ja kannoinki niit sit vähä matkaa. Nyt tää kyl täytyy kertoo Jaril, het ekan päivän, ku hänet tos näkkee ens viiko aikan, kyl tää nii hiano juttu ol! Paikkurissakaa mä en oikee ymmärtäny, mut näi hyvi se men!