Musiikki soi ja mul on mahtavaa!

Mut en kyl ikimaailmas osannu arvata et yhre ainokaise päivä aikan kerkii vaik mitä! No, kymmenkunta korttii tul tos tehtyy ja mä ihmetteli, et mikä ihme tekemise puhti on iskeny sil saral. Painava repu kans tänäpäki kaupungilt tultii, maitoi ja piimää ja appelsiinei oli kantamuksen täl kertaa.  Jari mun taas kaupungilt toi, on hä varmaa tottunu siihe, et mul ain aika raskas reppu on. Mut mul on ollu iha kiva päivä tänää, kyl tää täst, jaksaa iha hyvi!

Mul on ilone fiilis!

Onnelline ja ilone, korttiaskarteluit tekemäs täs illa aikan. Pääsi tos Jarin kans, kyl siin on tosi mukava fiilis, ku saa näi mahtava fiilikse päivää. On sitä vaa nii ihmees tän kaike hyvä tunnelma kans, mut kyl sitä vaa jakso mennä ja koko päivä on nii mahtavaa! Kaik hyvi ja näi on menty tänää! Mukavaa ja mahtavaa, näi se vaa on ja menee!

On se vaa kumma!

Ku ei saa noit mölyi pysymää mahas sillo, ku tarttis! Tos taas hyvä esimerkki, ku äiti pyytää mua nätist hakemaa posti, mut sit siin käyki nii, et kauhia mökä ja huuto nousee, ku haluis tehdä muutaki, mikä on tärkeet. Ja se on kuitenki nii piän asia, et turha siit on sellast mökää nostaa. Nyt mul tulee nollatoleranssi ton mökän ja huuro nostamise suhtee, kyl ne mölyt tarttis saara pysymää mahas kans! Kyl se on tärkeet et ossaa käyttäytyy kunnol!

On ollu tosi mahtava viikko!

No, täytyy kyl sanoo, et tosi hiano viikko on ollu! Ja mä vaa ole ja nauti nii ku mittää erikoist ei olis tapahtunukaa. Nii kerta kaikkiaa hiano viikko on nyt jo jäämäs taakke, ei tajuu yhtää, kui hiano se viiko alkuki ol. Tänää on kans iha hyvä päivä varmaa tulos, nautitaa nyt!

Ilosii päivii

On ollu, kyl nii hyvii taas on mun päivist tullu, ettei mittää tiatookaa! Varsinki toi alkuviikko ja iha erityisest tiistai, mitä en kyl ikinä osannu odottaa nii hyväks. Tosi mukava päivä se ol, tänääki on ollu kaik iha hyvi, jaksaa kyl painaa koko päivä. Enkä mä jätä Huiskuu lenkittämät eres sillo, ku mul on kansalaisopisto tunnit, vaa mä lähre suaraa paikkurist lenkil, näi mä tei viime viikollaki, ku olin tunnil. Ja nii mahtavaa on, et en kyl olis ikinä uskonu, et tääki viikko on näi hyvä!

Melkosii päivii!

No, kyl on kiältämät ollu, no ei toi mun kortti lakannu oikkuilemast viäl tiistainakaa, en kyl voi ymmärtää, mikä siin oli. Nyt mä toivo iha oikeest, et ei ainakaa kovi paljoo oikkuilis, ku Jari on tos ajos tänää ja torstainaki viäl. Aika kovi mä sit viäl hätkähri, ku Janne tervehtii mua aikast reippaast. Mä oli kait sit sen verra omis ajatuksis, et en iha het hoksannu. Mut joskus käy näinki, et ei tää mul mittää uut ollu. Ihanaa, ku aurinko paistaa, tää on nii mukavaa!

Ei ymmär!

Ku mun kortti ol nii oikukas! Me ihmeteltii tosi kovi, Seppo ja mä, ku se taas oikuttel, tuntuu, et melkee ain oikuttelee just Sepol. Tänää on ollu kiva alotella päivää Novaa kuunnelle ja askarrelle, nyt on sit tosi mahtavaa, ku on tällane päivä, aurinko paistaa, näi se vaa on ja menee, nyt mä annan äidil kans mahdollisuude lähtee kaupungil, ite lähde sit myähemmi, ku äiti on tullu. Näi!

Maanantaiaamu

Iha huikeel fiiliksel tuntuu taas tääki päivä lähtenee liikenteesee, näi hyvä fiilis, ku sunnuntain ol nii hyvä päivä. Mukava viikolopu jälkee on taas nii kiva alottaa uut viikkoo, ja mites se parhaite alkaa ku Novaa kuunnelle ja mukavaa musiikkii on Spotifys ja Noval. Sunnuntain oli kirkos, toine pualikas ol sellane, et Karjaa auto tul mua vastaa ja Jari moikkas, se sai tunnelma nousemaa melkei pilvii ast. Nyt tää päivä tuntuu, et lähtee iha hyvi, ku nyt vaa muistais sen, et käy Meaa varmistamas, se vaa on nii mukavaa!

Hiano päivä!

Kyl on, ku keliki on taas tosi hiano! Aamul kävi koputtamas Mean ja totesi, et nyt ol kireempää pakkast ku aikasempin päivin. Pakkaskuvii ei ol kovi paljo tänä talven saanu otettuu, mut nyt tää viikko ja tää meneilläs oleva kortilline on ollu sellasii, et nyt niit pakkaskuviiki sit on! Miäti vähä, ku vertaa alkutalvest otettui ja nyt otettui, ni kyl niis iha selkee ero on, minkä mä varmast huamaa sit, ku siirtelen niit koneel ja Flickrii. Tänäpä on kyl nii hiano fiilis,sunnuntaiaamu ja kaik iha hyvi!

Lauantain

No, kyl siäl vaa aikastmoise kylmä ol nytki, kävi koputtamas Meaa ja sit viäl kattosi mittarii, ni kuustoist astet ol, kyl se vaa käsis tuntus, ku ei ollu lapasii matkas. Mut ei sitä kyl iha sen takii niit ota, ku toi matka on sen verta lyhkäne, et tarkenee ilmanki. Tänäpä en tiär viäl, mitä mä teen, varmaa lähre kaupunkii, ku lauantaiki on sellane päivä, et kaupungis tulee käytyy.  Mut miäli on korkeel ja itte on hyväs tikis, ni iha hyvä näi!

Mahtavint!

Ku saa tehrä kaik iha omas tahdis, tänäpä ol sellane fiilis aamul herätes, et kyl tää täst iha mukavast menee. Ja ku näkee, et on hyvä miäli, ni on se paljo mukavempaa kaikil. Naapuriki sanoo, et vaik on sairauksii, ni ei hä haluu koskaa olla myrtyny, ku ei se aut mittää. Ja mä ole itteki tullu siihe tuloksee, et hyväl miälel on kaikest parast olla. Näi se vaa on ja menee, tänää just on taas tällane hyvä päivä!

Nii kylmää on ollu!

Ei ol viäl osunu kohral sellast päivää, et olis näi kylmä ollu. Ku aamul kattosi kaks mittarii, ensiks Mea mittari, ku kävi hänt koputtamas, siin ol kuustoist pakkasastet ja meiä mittaris ol kans neljätoist pakkasastet. Kalenterii mä kirjasi see lukema, mikä Mea mittaris ol ollu, ku se ol kaikist lähimpän sitä oikeet pakkaslukemaa. Tänäpä, ku meni varti vail kakstoist paikkurii odottamaa, oli naamioitunu nii hyvi kaulaliina taakke, et Jari ei meinannu iha heti tunnistaa mua. Kyl me siin sit morjestettii, mut hetke aikaa siin on varmaaki kestäny, enne ku on tunnistanu. Kottii tullessaki sai aika piukast ittes naamioira, ku siit ammattikorkea kohdilt ol simmone reilu kaks kilometrii viäl käveltävää. Mut hiano ol, ku kaik ol hyvi!

Voi vitsi, mikä päivä

Siihe on mahtunu vaik mitä, tyhmii reaktioit ja paljo iloo, ehkä se päällimmäisi juttu on kuitenki ilo, mitä on ollu iha tasasest pitki päivää. Eikä mul olis tullu miäleekää, et Sirola Janne lähtee pual viire kintaal Suamusjärvel, mut sinne hä ol menos. Aamupäiväl Janne ol ollu nii kohtelias, et laski Perniöö lähtiessäs mun linja-autoasema kohral oleva suajatiä ylitte. Ja totta kai mä sit siit hyväst moikkasi hänt, se ol ilma muut selvä. Tosi hiano päivä, pakkast ol neljätoist astet, ku Sepon kans lährin toisest reissust takasi. Kyl oliki kylmä, no se nyt oliki selvä, ku ol luvattu tämmöst ilmaa  koko viikoks. Iha hyvä miäli, kyl vaa tänää on ollu hyväl miälel!

Viikko menny jo vuarevaihteest!

En kyl ymmär, mite viikko on menny nii nopeest! Keskiviikko jo ja viikko menny siit, ku vuas vaihtus. On täs päiväs ollu kiva se, et on saanu kuulla hyvää ittestäs. Äiti on kyl mestari sanomaa hyvii juttui, tänäpä just sanos, et häne miälest olen toiminu esimerkillisest. Ku kertaakaa pyhie aikan en ol unohtanu Meaa, en edes tänäpä, vaik joutusi tiiviis pakas hommat tekemää. Kyl pakas tekemine käy kans, vaik siin tulee kiiru. Ole ilone, ku kaik on hyvi!

Sanomine ei jättäny ollenkaa rauhaa! Pikkuleijona mestareit

Ihmeellist, ku ei sitä viäl uure vuare ensmäsel pyhäl tehny! Ku olis luullu, et mä olisi se jo unohtanu, mut viäl mitä! Siin se miäle pääl pyäris koko se aja, mitä messu jälkee ol ja viäl lähtiessäki. Jani vähä kertos mul se sanomise taustoist, se ol varmaa se, ku se äänentoisto ol juur sinä päivän vähä ollu ongelmalline, enkä mä ollu muistanu sitä, et sakasti olis tarvinnu rauhottaa enne messuu. Kyl siin sanomises ol sitä äkkipikasuuttaki vähä mukan, Jani sanos, ettei suntiokaa men Kaisa lähel sillo, ku hänel on huano päivä. Kaikkest hianoint on ilma muut ollu, ku Pikkuleijona voittiva maailmamestaruure, iha hiano juttu! Ei sitä varmaa kukkaa pelaajakaa uskonu, mut hianoo se on, ensmäne mestaruus kuuteetoist vuatee, mukavaa!

Aikamoine viikolopu alku

No, oli kyl kiältämät, ku perjantain näi ystävä, ku en muist, kosk olisi viimeks nähny. En edes meinannu tunnistaa, ku ol just parturis ollu, ihmetteli ens, mut kyl sit siin tul morjestettuu kans. Miättisi kans sitäki, kummot Jari jaksaa kuunnella sitä meiän puheen kälätyst, ku just mentii siihe häne taakke linja-autos. No, ei se tainnu hänt pahemmi haitata, kyl hä olis ilma muut sanonu, jos se hänt häirinny olis. Tänää mä vaa ole onnelline, ku meil on kaik hyvi, näi se on, näi se menee!

Mä en nyt oikee ymmärrä...

Tätä mun käytöst, siis sitä, et mä ota mummi kysymykse mun asioihi puuttumiseks. Siis sellase, et hä kyssyy, mitä mä kuvaa, ei se nyt mittää asioihi puuttumist ol, ku iha kysymys, mä ota se sellaseks, et taas mun asioihi puututaa.  Eikä kysymine multakaa mittää kiälletty ol. Miks olis?