Nyt mä kyl toivon

Et ei ainakaa kovi monel päiväl menis siihe, mihi se erellispäivän men. Se ol kyl sellast, et meil molemmil ol ärsyttävyyskynnys melkose korkeel, vaik en kyl usko, et me oltais sitä nii tarkotettu. Ku se kans käy nii helpost se latelemine, sehä on aiva uskomatont, et se voi sillai mennä! Tänää ole kans ollu hyväl miälel, en tiä, mikä se ärsytykse aiheut. Vähä kans tul sanomist siitäki, et ku mä en oikee ain nii tahtois mummin kans olla, ku kaik hyvätki jutut kääntyy nii pessimistiseks. Siks mä en oikee ymmärtäny tätä. Ku mul olis näi mukavaa, ni kyl se loppupäiväki on!